26.11. Viimeinen päivä jalkatyötä

Viiemeinen kuva tästä pikkuisen vistosta työvaiheesta.

Keitin tälläkertaa koparat karvoineen. (En viitsiniyt nylkeä)

Se olikin aika onnistunut ratkaisu.
1. Säästyi huomattavasti aikaa, eikä se nylkykään kovin kivaa ole näin pakkasella
2. Kaikki luut olivat kiinni jalassa, eikä valtoimenaan kattilan pohjalla. Viimeksi keräsin luita kainaloa myöten kattilan pohjalta.
3. Helppo poistaa luut kun jalka on "ehjä": Kopara käteen kynnet alaspäin. Kopara päältä auki niinkuin avaisi kirjan ja kas, luut ovat siinä. Sen kuin vain kerää. Ei toi nyt niin kovin kaunis ole, mutta oikeastaan ihan siisti.
4. Helppo katsoa, että kaikki pienetkin loistavat koruluut tulevat talteen. Kun ahaa-elämyksen jälkeen huomasi, että kaikissa koparoissa oli luut ihan samassa järjestyksessä.

20.11. Niin se vaan aika rientää

Konttityömaa jatkuu tai pikemminkin nyt se vasta alkaa. Haiseva ulkotyö on tehty ja olen siirtynyt siistiin sisätyöhön.

Koru nro 1

8.11. Jalkatyö jatkuu

Korujen valmistus jatkuu....

Karvoja pois niin paljon kuin jaksaa kyniä

Koivet pataan ja pata tulille.

Käsi pataan ja arvotaan ensimmäinen kontti. Voi kun tähän kuvaan saisi hajun mukaan. 

Ei muuta kuin duuniin.

Koparakeitto on täkäläisittäin ollut suurta herkkua. Eli koivet on keitetty ja kenties maustettu jollakin herkulla kuten porkkana ja pippuri. Sitten vain imeskelemään tota herkullista kirksta hyytelöä koiven ja koparan sisältä... ihan tulee nälkä. No, ei vaan... pikemminkin nälkä lähtee. 

Päivän käsityö... vai olisikohan tämä peremminkin päivän jalkatyö

Tästä se lähtee... Ja koruja näistäkin.

Kävin teurastamolla hakemassa näitä. Onneksi minulla oli kiho mukana joka toppuutteli ja kolmannen säkin jälkeen sanoi, että kyllä näitä jo on. Ahneuttani kuitenkin olisin vielä vähän ottanut kun olivat niin halpojakin. Maksoivat kaksi pakkaa kahvia ja yhden pullapitkon.

Joten lähtökohdaltaan halpaa materiaalia. Vaan siihenpä se halpuus sitten jääkin.

Näitä nylkee minun taidoilla n. 10-12 puolessa tunnissa. On minun kipeälle kädelle niin kovaa homaa, että taukoa on pidettävä säännöllisesti. Sitten keittää porutellaan useita tunteja useammassa eri liemessä ja putsataan kaikki kypsyneet roippeet pois. Ja ei muuta kuin askartelemaan

Siistejä koparoita, kun on jo lumi maassa. Ihan ilokseen näitä putsaa.