perjantai 27. joulukuuta 2013

Kun joulukiireiltä kerkeää.... Joulukalenteri 2013



 Kuka tunnistaa sellaisen ajatuksen,että teen sitten kun kerkeän, joku kaunis päivä, paremmalla ajalla jne. Varsinkin joulun alla tuo ajatus tulee mieleen keskimääräistä useammin. (ainakin minulle)

No, tässäpä tätä paremalla ajalla tehtyä. 27.12. koitti se hetki, että ei ollut sitä kuuluisaa kaikkea muuta. Lahjat valmistettu ja annettu, joululeivonnaiset leivottu ja syöty, jouluruokia vielä sen verran jäljellä, ettei tarvitse vielä uutta tehdä. Joten nyt sitten on aikaa.



Tällä Jaana Sirviön valmistamalla soittimella on kiva soitella vaikkaa uutta joulua odotellessa.

Minna Mäkinen oli laittanut 2.12. luukkuun jouluvalon.

Mummo odotteleen kiireisenä jouluvieraita kun ei ole kerennyt katsomaan miten päin on pöydälle laittanut nämä Jaana Sirviön luukkuun 3 laittamat herkut

Minna Mäkinen lähetti Satrinkummun talon muurinreunustalle lasikoristeita. Maalaiset eivät heti tunnistaneet lasipalloa ja asettivat sen alkajaisiksi näin niinkuin katolleen. (On kyllä aikapaljon hienompi oikein päin) 

Kun jouluaattoaamuna tuodaan joulukuusi pirttiin, niin se koristellaan näillä Kristina Honkasen valmistamille koristeilla.

Satrinkummun väki pakkaa nämä Jenny Braihwaiten valmistamat  laukut lahjoikisi ystävilleen. Linnun he laittavat koristeeksi omaan hyllyynsä.

Tervetuloa joulukahville. Tarjoamme näitä Jaana Sirviön leipomuksia.

Tätä  Minna Mäkisen  valmistamaa herkkua vain näytetään vieraille. Talon lapset saavat sen syödä vasta loppiaisen jälkeen. (Jos se ei ole sitä ennen hautautunut pölyyn...)

Nämä herkut Satrinkumpuun lähetti Satu Holmevaara
Nämä Satu lähetti, jotta Satrinkummun väki voi valmistaa niistä joululahjoja.
Kristina Honkanen on valmistanut ovikranssin luukkuun 10

Nameja ja evästä Satu Holmevaaralta


Tuoksuvaa jouluteetä lähetti Jenny Braihwaite

Tämä Jennyn lähettämä lintu saa paikan salin hyllyltä itsenäisyyspäivän luukusta tuleen linnun vierestä.
Tuija Heikkilän lähettämiä joulkoristeita. Tervetuloa Joulu.

Kati Kainulainen leipoi kuppikakkuja ja valmisti purkin jonne voi kätkeä näin jouluna piparkakkuja ja keväällä sitten istuttaa kukan.

Kati lähetti myös mattoja, ei tarvitse jouluksi pestä vanhoja, vaan voi laittaa ihan uudet.

Nämä Katin tekemät astiat ovat talonväen uudet aarteet. Nyt vain ihmetellään, mistähän näitä saisi lisää...

Ja lisää Katin lähettämiä astioita.

Jenni Salo oli kätkenyt luukkuun 17 tavaroita joita talonväki voi laittaa vaikka joululahjoiksi.

Jälleen aarteita. Jenny Braihwiten maalamia tauluja.

Joulupuuro on kaikkien herkkua. Joulupäivänä herkutellaan riisipuuroa näiltä Jenni Salon lähettämiltä lautasilta.

Satu Holmevaara lähetti astioita joista on mukava sitten jouluaattoiltana nauttia teetä tai glögiä.

Jälleen vähän apuja Kristina Honkaselta joulupukille.

Luukkua 22 ei ollut, ehkä väärinkäsitysten tai postin jouluvahinkojen vuoksi.

Kesäsateet tulee enne kuin huomaakaan. Niihin on hyvä varautua tällä Jenni Salon lähettämällä sateenvarjolla.

Ja ei sitten muuta kuin tervetuloa joulupukki. Voisi levittää lattialle vaikka tämän Tuija Heikkilän lähettämän maton.

maanantai 2. joulukuuta 2013

3.12. joulukalenteri

Mummo on kattanut jouluherkkuja pöydälle, liekkö odottaa vieraita kun on Domino keksien lisäksi torttutaikinapaketti laitettu valmiiksi sulamaan.

Kiire on mummolla ollut kun on laittanut keksit ja taikina pöydälle väärinpäin.

3.12. Päivän käsityö, poroa vähän pehmeämmässä muodossa

Minulla on ikävä minun pieniä lapsia, mutta ei niin kauhea ikävä ole sitä elämää. Jossain vaiheessa kuitenkin ajattelin, että meiltä puuttu vielä yksi lapsi, Adeliina. No joo, löysin Adeliinan Uudestakaupungista aurinkoiselta rantakirppikseltä. Kotiin päästyämme totesimme ostaneemme Paavon. Adeliina on siten vielä meille hankkimatta. Pitää ahkerasti kierttää kirppiksiä ja jospa se sitten joskus hommattaisiin vaikka lapsen lapsille. Lapseni ovat kuitenkin vielä niin nuoria, että minulla on hyvää aikaa hankkia sitä, ja ostaa vaikka välillä muutaman Paavonkin lisää.

Tässäpä Paavo nyt sitten istuu, uusin käsityöni päässään (nöyrä malli). Lakki näyttäisi kuitenkin olevan Adeliinan kun on valmistettu tuollaisen suloisen vaaleanpunaisesta fleecestä. Koko on noin puolivuotiaan, joten se on Paavolle vähän suuri.

Paavo ja porolakit

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

2.12. Aikuisen naisen joulukalenteri

Tämä joulupukki on joutunut odottamaan useampia vuosia taas seinälle pääsyään. Viimeksi kun täytin sen laitoin siihen karkkeja ja tiimarin pikkut krääsää aina kolme kuhunkin taskuun. Laitoin ne aina yöllä seuraavaksi aamuksi, tai ainakin teoriassa. Olen iltauninen, niin useampana aamuna jouduin selittelemään, että tontulla on varmaankin ollut kiire ja "kamat" ilmesityivät taskuihin vasta päiväkodin jälkeen.

Nyt se sitten taas on ja täytetty minun aarteilla ja tonttukin on ollut ihan ajoissa. Olemme muiden aikuisten kanssa tehneet joulukalenterivaihdon, olemme lähettäneet toisillemme aina vastaavat luukut. Minulla on 9 vaihtajaa jotku vaihtavat kaikki luukut eri ihmisten kanssa, eli 24 vaihtajaa. Kivaa...

Tässä tämän joulun paras joulukoriste ja ihan ajoissa paikallaan. Jouluvalot on vielä laittamatta, mutta asiat tärkeysjärjestyksessä.

Luukku 1

Luukku 2

27.11. Konttiluukoruja

Konttiluukoruja. Valokuva ei ihan anna oikeutta väreille. Turkoosissa on kaupantätin värjäämät helmet , punertavassa on minun värjäämät. Värjäsin ne kokenillilla ja en tiedä mikä meni vikaan kun eivät oikein ole kokenilllin väriset, vaan todella paljon kaunniimmat. Ja lisää ei saa, valitettavasti.

tiistai 26. marraskuuta 2013

26.11. Viimeinen päivä jalkatyötä

Viiemeinen kuva tästä pikkuisen vistosta työvaiheesta.

Keitin tälläkertaa koparat karvoineen. (En viitsiniyt nylkeä)

Se olikin aika onnistunut ratkaisu.
1. Säästyi huomattavasti aikaa, eikä se nylkykään kovin kivaa ole näin pakkasella
2. Kaikki luut olivat kiinni jalassa, eikä valtoimenaan kattilan pohjalla. Viimeksi keräsin luita kainaloa myöten kattilan pohjalta.
3. Helppo poistaa luut kun jalka on "ehjä": Kopara käteen kynnet alaspäin. Kopara päältä auki niinkuin avaisi kirjan ja kas, luut ovat siinä. Sen kuin vain kerää. Ei toi nyt niin kovin kaunis ole, mutta oikeastaan ihan siisti.
4. Helppo katsoa, että kaikki pienetkin loistavat koruluut tulevat talteen. Kun ahaa-elämyksen jälkeen huomasi, että kaikissa koparoissa oli luut ihan samassa järjestyksessä.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

20.11. Niin se vaan aika rientää

Konttityömaa jatkuu tai pikemminkin nyt se vasta alkaa. Haiseva ulkotyö on tehty ja olen siirtynyt siistiin sisätyöhön.
Koru nro 1

perjantai 8. marraskuuta 2013

8.11. Jalkatyö jatkuu

Korujen valmistus jatkuu....


Karvoja pois niin paljon kuin jaksaa kyniä

Koivet pataan ja pata tulille.

Käsi pataan ja arvotaan ensimmäinen kontti. Voi kun tähän kuvaan saisi hajun mukaan. 

Ei muuta kuin duuniin.

Koparakeitto on täkäläisittäin ollut suurta herkkua. Eli koivet on keitetty ja kenties maustettu jollakin herkulla kuten porkkana ja pippuri. Sitten vain imeskelemään tota herkullista kirksta hyytelöä koiven ja koparan sisältä... ihan tulee nälkä. No, ei vaan... pikemminkin nälkä lähtee. 

torstai 7. marraskuuta 2013

Päivän käsityö... vai olisikohan tämä peremminkin päivän jalkatyö

Tästä se lähtee... Ja koruja näistäkin.

Kävin teurastamolla hakemassa näitä. Onneksi minulla oli kiho mukana joka toppuutteli ja kolmannen säkin jälkeen sanoi, että kyllä näitä jo on. Ahneuttani kuitenkin olisin vielä vähän ottanut kun olivat niin halpojakin. Maksoivat kaksi pakkaa kahvia ja yhden pullapitkon.

Joten lähtökohdaltaan halpaa materiaalia. Vaan siihenpä se halpuus sitten jääkin.

Näitä nylkee minun taidoilla n. 10-12 puolessa tunnissa. On minun kipeälle kädelle niin kovaa homaa, että taukoa on pidettävä säännöllisesti. Sitten keittää porutellaan useita tunteja useammassa eri liemessä ja putsataan kaikki kypsyneet roippeet pois. Ja ei muuta kuin askartelemaan

Siistejä koparoita, kun on jo lumi maassa. Ihan ilokseen näitä putsaa.

lauantai 26. lokakuuta 2013

26.10. Sorminäppäryyttä

Päivän käsityönä pistin kädelle sellaista pikkutarkaa puuhaa. Järjestelin Satrinkummun talon mummon kammarin.
Pistin paikalleen Suuri Snadista Kiristianilta ostamani tuolit, Erjalta kaupantekijäisiki saamani kangastuolin sekä palautin sängyn joka oli ollut somisteena. Kyllä mummon nyt kelpaa tulla kotiin. Hän on ollut evakossa yläkerran vierasvuoteessa.

Kammarin kokonaiskuva.

Korusta tehty tyttökoriste.
Tytön takana on sakset, onkohan niitä talonväki kovasti joutunut etsimään kun ovat noin omituisessa paikassa.

perjantai 25. lokakuuta 2013

25.10. Vieroitusoireita

Jotakin tehdäkseni, veimme tyttärenin kanssa hänen vanhoja vaatteita kirppikselle. Ideat iski ja emme jättäneetkään sinne vahoja farkkuja ja flanellipaitoja. Tein niistä tytöille (omalle ja melkein omalle) avaimenperät. Pussiosaan saa heidän ulko-oven reikäkorttiavaimen ja bussikortin.

Lisäksi koekappale farkku-flanellipaita pussukasta.
Sitten vain taas odottelemaan käden toipumista.( No, ei se mihinkään enään toivu, kun on ollut puolikuntoisena lähemmäs 10 vuotta.)

24.10. Päivän työkäsi

Tällepäivälle tuli käsityön sijaan päivän työkäsi. Tätä käpälää on ollut aikajoin aika hankala heilutella. Jospa kinesioteippaus auttaisi....

Päivän työkäsi, päivän käsityön sijaan

tiistai 22. lokakuuta 2013

23.10. Tänään taas aikaisemmin valmistettu käsityö

Olin syyskuun lopulla Poukama hankkeen järjestämällä kalannahan parkkaus- ja ompelukurssilla Kuusamossa. Nämä pussukat valmistin siellä.

 Katselin siellä otettuja kuvia hakiessani inspiraatiota maanataina kuivumaan laittamilleni kalannahoille.

 Keskellä olevat matikan- ja tummanruskeaa poronnahkaa olevat pussukat ovat minun.
Kuva Mirja Kelloniemi

Päivän käsityö 22.10.

Tällainen tänään. Reissussa käydessäni näin jonkin kaupan ikkunassa ihanan pussukan, joka oli tehty yhdestä palasta. Tämän päivän aivojumppana sitten tein itselleni myös tällaisen. Tosin tämä on harjoituskappale, varsinaiseen omaani minulla on varattuna ihana Marimekon kangas. Saa nähdä montako harjoitusta on tehtävä ennenkuin raaskiin Marimekkoni leikata.

Eikö olekkin kiva. Oli tosi helppo tehdä.


Vuoren laitto oli hiukan hankalaa, sain kuitenkin sen paikalle.